KOTO-hankkeen ydin

Turvapaikanhakijalle ja yleisesti maahanmuuttajalle oleellista on kielen oppiminen sekä suomalaiseen ja paikalliseen kulttuuriin sekä toimintaympäristöön tutustuminen ja sopeutuminen. KOTO-hankkeen tarkoituksena on tutkia, suunnitella, kehittää ja tarjota uudenlaisia kohtaamisen areenoita. Etelä-Savon kulttuurirahaston kärkihankkeessa tavoitteena on synnyttää monimuotoista kielen ja kulttuurin oppimista sekä osallisuutta tukevia opiskelumahdollisuuksia turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille taiteiden, taitojen ja tieto- ja viestintäteknologian sekä leikin keinoin. Keskeistä on dialoginen oppimisprosessi, jossa sekä turvapaikanhakijat että suomalaiset voivat oppia toisiltaan. 


Hankkeen aikana Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lastentarhanopettajiksi, luokanopettajiksi ja aineenopettajiksi opiskelevat suunnittelivat ja toteuttivat turvapaikanhakijoille työpajaopetusta yliopiston opettajien ja professorien kanssa.

Kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistämisessä taide- ja taitopajat rakennettiin vastavuoroisiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pajojen sisällöt suunniteltiin toiminnallisiksi siten, että turvapaikanhakijoiden oli mahdollista kokea osallisuuden tunnetta.

Kehittämis- ja tutkimustoiminnasta kootaan julkaisu ja nettisivut. Julkaisussa analysoidaan toiminta ja sen merkitystä eri näkökulmista. Teoksessa esitellään uuden tyyppisiä työpaja- ja kerhotoimintamalleja, joita voi hyödyntää varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä kolmannella sektorilla.  

KOTO-hankkeen taustaa

Turvapaikanhakijoista yleisesti

Maahanmuuttajat voidaan nähdä sateenvarjokäsitteenä, jonka alle muun muassa turvapaikanhakijat ja pakolaiset kuuluvat. Turvapaikanhakijat ovat kolmannen maan kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä lopullista päätöstä vieraaseen valtioon jättämäänsä turvapaikkahakemukseensa. He voivat saada hakemukseensa joko kielteisen päätöksen tai myönteisen päätöksen myötä pakolaisstatuksen ja oleskeluluvan. 

Useimmiten turvapaikanhakijat ovat paenneet kotimaansa merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia. Heidän henkilöhistoriansa voi pitää sisällään kidnappaamisia, kidutusta sekä monitasoisia menettämisen kokemuksia. Turvapaikanhakijat elävät välitilassa johon liittyy paljon epävarmuutta tulevaisuudesta sekä pelkoa läheisten turvallisuudesta. Turvapaikanhakijat ovat juridisesti ja kulttuurisesti sekä sosiaalisesti ja poliittisesti alisteisessa asemassa ympäri maailmaa. 

Euroopan laajuinen pakolaiskriisi vuonna 2015

Vuonna 2010 alkanut ilmiö, jota on kutsuttu myös arabikevääksi kasvoi väkivaltaisiksi konflikteiksi monissa maissa ja johti muun muassa siihen, että valtavat ihmismassat lähtivät liikkeelle konfliktialueilta. Vuonna 2015 Eurooppaan saapui yli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Tämä tarkoitti yli kaksinkertaista määrää vuoteen 2014 verrattuna ja oli korkein tilastoitu vuosittainen turvapaikkahakemusten määrä vuodesta 2008, jolloin Euroopan Unionin laajuista dataa turvapaikanhakijoista ryhdyttiin keräämään.  Ilmiö, jota kuvattiin pakolaiskriisiksi, herätti erittäin kiivaan julkisen sekä poliittisen keskustelun, joka jatkuu edelleen syksyllä 2017.

Suomeen on saapunut 2000-luvulla keskimäärin 3300 turvapaikanhakijaa vuodessa. Määrien voi nähdä olleen niin vähäisiä, että turvapaikanhakijatutkimus, turvapaikanhakijat sekä heitä koskettavat juridiset ja hallinnalliset menettelyt ovat voineet hyvin jäädä julkisen-, poliittisen- sekä viranomaiskeskustelun ulkopuolelle. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa kasvoi kuitenkin vuodesta 2014 yhteensä 822 prosenttia. Tämä pakotti meidät valtiona miettimään ja uudelleen organisoimaan turvapaikanhakuprosesseja, joita ei ollut mitoitettu kohtaamaan vastaavia ihmismääriä. Tämä näkyi muun muassa siten, että jos joulukuussa 2014 Suomessa oli 24 toimivaa vastaanottokeskusta niin samaan aikaan vuonna 2015 niiden määrä kasvoi 230:een. 

Viittakiven ja Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen yhteistyö turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tukemiseksi Savonlinnassa


Suomen Setlementtiliiton organisoiman turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnan käytännön työn toteutti vuosina 2015-2017 Suomen Setlementtiliiton omistama Viittakivi Oy.  Viittakivi on Suomen ensimmäinen monikulttuurinen opisto, joka perustettiin vuonna 1951 Hauholle. Kansanopistona sen toiminta lakkasi vuonna 2007, mutta vuosikymmenten ajan se on ollut kansainvälinen ja monikulttuurinen kohtaamispaikka. Vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikaan Viittakivi järjesti vastaanottokeskustoimintaa Lahdessa, Heinolassa sekä Savonlinnassa. Tuona aikana sen tavoitteena, perinteitä vaalien, oli auttaa maahan tulevia turvapaikanhakijoita löytämään suunta tulevaisuudelleen. 


Savonlinnassa Viittakivi Oy ja Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja luokanopettajakoulutuksen Savonlinnan osasto aloitti yhteistyön Savonlinnan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tukemiseksi ja sen tutkimiseksi 1.1.2016. Yhteistyön tarkoituksena oli tukea Savonlinnan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden kotoutumista, tutkia turvapaikanhakijoiden kotoutumista, oppimista sekä koulutusta sekä luoda opetusmalleja vastaanottokeskuksissa annettavaa esikotouttavaa opetusta varten. Savonlinnan kampuksen taito- ja taideaineprofilaatio nähtiin sopivan erityisen hyvin yhteistyön keskiöön. Savonlinnan kampuksen opettajaopiskelijat opettivat turvapaikanhakijoille suomen kieltä ja -kulttuuria sekä kestävän kehityksen oppisisältöjä draaman, käsityön, kotitalouden, kuvataiteen, liikunnan sekä esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian keinoin. 


KOTO-hanke

Viittakiven ja Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen yhteistyöstä kehittyi Kotoutuminen taidolla ja taiteella -hanke. Etelä-Savon kulttuurirahaston rahoittamassa KOTO-hankkeessa yhdistyy tiede, taide ja tutkimus. Hankkeen tavoitteena on suunnitella, kehittää ja tarjota uudenlaisia, monimuotoisia kielen oppimista ja osallisuutta tukevia mahdollisuuksia turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille monipuolisin taiteiden, taitojen ja tieto- ja viestintäteknologian sekä leikin keinoin. Kokonaisuudessaan KOTO-hankkeen historian aikana Savonlinnan kampuksen opettajaopiskelijat ovat toimineet turvapaikanhakijoille opettajina yli 700 kertaa. Opetuksessa on ollut yli 1500 osallistumiskertaa. 

Turvapaikanhakijoiden kokemuksia opetuksesta

Turvapaikanhakijoiden näkökulmasta yhteistyö Viittakivi Oy:n sekä Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston Savonlinnan kampuksen välillä on ollut hedelmällistä ja tarpeellista. Opetus on koettu mielekkääksi ja siihen olisi haluttu osallistua enemmänkin. Opiskelijat ovat olleet helposti lähestyttäviä ja tunneilla on vallinnut kannustava ja positiivinen ilmapiiri.

Taito- ja taideaineet ovat luoneet esikotouttavaan opetukseen viitekehyksen, jonka avulla on aidosti mahdollista sitoa suomenkielen opiskelu käytäntöön. Todellisten arjen ongelmien ratkaiseminen osana suomenkielenopetusta on sekä toiminnallisuutta tukevaa että kognitiivisesti ja sosiaalisesti palkitsevaa. Taito- ja taideaineilla on nähty olevan myös terapeuttista arvoa. Vaikeiden asioiden käsitteleminen taiteen kautta voi luoda oppimisympäristöön harmonian tilan, jossa on mahdollista sekä auttaa henkistä jaksamista epävarmuuden keskellä että opettaa arjessa selviytymisen välttämättömiä asioita. Taito- ja taideainepainotteisten opetusmenetelmien kehittäminen osaksi vastaanottokeskuspedagogiikkaa voikin nähdä näyttelevän yhtä erittäin tärkeää roolia, turvapaikanhakijoiden myöhempää suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista ajatellen.


Ville Ramon Hartonen 

Väitöskirjatutkija - UEF, Savonlinna

Maahanmuuttoon liittyy joukko käsitteitä, joita käytetään useasti ristiin, päällekkäin sekä epäjohdonmukaisesti.

Turvapaikanhakijalla  tarkoitetaan kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, kuka ei ole saanut vielä lopullista päätöstä vieraaseen valtioon jättämäänsä turvapaikkahakemukseen.

Pakolainen on henkilö, jolle on jo myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. He ovat voineet saapua maahan joko kiintiöpakolaisina ulkomaalaisilta pakolaisleireiltä tai itsenäisinä turvapaikanhakijoina.

Maahanmuuttaja käsite pitää sisällään kaikki ulkomaalaiset henkilöt, jotka asettuvat asumaan kotimaansa ulkopuolelle.

Kotoutuminen - kulttuurinen siirtymävaihe, jonka aikana maahanmuuttaja tulee osalliseksi uuden kulttuurin kanssa.